Kohta tulee kolme vuotta täyteen, kun SAPAn edustukseen saatiin pitkästä aikaa huoltaja. Timo Erkkilä aloitti nyt kolmannen täyden kauden joukkueessa. Timppa päätyi SAPAan varsin luontevasti. ”Olin ollut SAPA-fani jo kymmenisen vuotta. Silloinen ja myös nykyinen joukkueenjohtaja Sakke Nieminen oli nähnyt minut katsomossa uskoakseni lukuisia kertoja, ja hän tuli keväällä 2013 erään pelin puoliajalla juttelemaan. Jonkin ajan päästä kuulin entisen valmentajani Ertsin kautta, että hän oli ajatellut minua joukkueen avuksi. Eikä tarvinnut kauaa asiaa miettiä, kun mukaan kysyttiin. Päätöstä ei ole tarvinnut katua”.
Asia mitä on tarvinnut, että legendaarinen Suomen Cupin matsi liigajengi KooTeePee:tä vastaan Kumpulassa 2005 jäi kokematta. ”Vieläkin harmittaa, en sattunut olemaan silloin kaupungissa. Urheiluruutu oli paikalla kuvaamassa silloista SAPAn pelaajaa Riku Riihilahtea, SAPA-Ultras oli paikalla pommeineen ja tapahtuma oli paikalla olleille varmasti unohtumaton”.
Ensi viikolla 30-vuotta mittariin saava Timppa on työssään viihtynyt.
”Homma on noussut itselle jo ykkösharrastukseksi, ja intoa todellakin riittää. Tuomon ja Saken kanssa on ollut myös ilo tehdä hommia”.
Timppa on pelannut SAPAssa junnuna siis itsekin, mutta innostus lopahti lyhyeen. ”Pelasin vähän aikaa 11- ja 12-vuotiaana. En oikein enää tykännyt pelaamisesta enkä harjoittelusta, joten päätin lopettaa. Hiukan kadutti silti jälkeenpäin. Saan tässä kohtaa kuitenkin kiittää vanhempiani, jotka laittoivat minut SAPAan aikoinaan pelamaan siitä, että olen nyt tässä joukkueessa”.
Tehtäviin kuuluu niin kuin huollolla tapana on, vähän kaikkea mahdollista. ”Huoltajan tehtävä on auttaa pelaajia ja valmentajaa. Peleissä näkyvimpänä ensihoito ja tietysti kuuluisa ”kentälleryntääminen”:). Pallojen- ja vesipullojen täyttämisen lisäksi treeneissä toimin pallopoikana, laitan tötsejä paikoilleen, lämmittelen tarvittaessa veskaria ja tuuraan välillä treeneissä maalivahtia. Valmentajana en ole vielä sentään onneksi ollut”.
Oli kyse sitten isoista liigoista tai Suomen nelosdivarista, huoltajan tehtävät pysyvät silti melkein samoina. ”Ei ne hommat muualla oikeastaan paljon eroa siitä mitä sitä itse pääsee tekemään, suunnilleen samoja juttuja huoltajat tekevät missä päin tahansa. Se tekee omasta hommasta osaltaan niin hienoa”, Timppa sanoo.
Suosikkiyhtyeeksi ruotsalaisen metallibändi Evergreyn manitsevan miehen harrastuksiin kuuluu muun liikunnan ohella parkour, jota hän on tehnyt 11 vuotta. Hän myöntää, että treenaaminen on jäänyt viime aikoina vähiin.”On ollut kyllä sen verran kiireiset viikot, että en ole juurikaan ehtinyt liikkumaan, mutta kyllä se tästä vielä rauhoittuu – viimeistään sitten syksyllä:)”
Jokerit oli kuulunut isona osana elämää lapsesta saakka. Kausikortti löytyi miehen taskusta niin kauan kuin Hartwall-Areena oli ollut pystyssä armeija kautta lukuunottamatta. Sitten tuli KHL, ja kävi niin kuin monelle muullekkin – intohimo sammui. ”Puheet siitä, että nyt nähdään niin korkeatasoista kiekkoa ei riitä itselle perusteiksi. Kun lähdin vierasreissuun sanotaan vaikka Lappeenrantaan, en ensimmäiseksi enkä kyllä toiseksikaan ajatellut pelin tasoa. Eihän sitä tiedä, jos vaikka ensi kaudella katsoisi ensimmäisen KHL-pelin”.
Taustahenkilöitä voi olla välillä hankala saada mukaan urheiluseuroihin. Moni joukkue on kaatunut puuhamiesten vähyyteen, kuten kävi viime kauden päätteeksi mm. Kolmosessa pelanneelle Lahen Pojille. Sakke on ollut SAPAn taustoissa pienen iäisyyden, joten edustuksen asiat ovat olleet mallillaan. ”Sakkea ei voi tarpeeksi kiittää siitä mitä hän on tämän joukkueen eteen tehnyt. Ymmärrän asiassa toisaalta sen puolen, että kyllähän tämä vaatii intohimoa paitsi lajia, myös seuraa kohtaan, jotta tätä jaksaa tehdä. Olen miettinyt monesti viitsisikö sitä olla vaikka nyt esimerkiksi Töölön Taistossa. Tuskin. Kyllä se mielestäni lähtee aidosta palosta ja halusta auttaa jotain itselle tärkeää asiaa, kun tätä kuitenkin palkatta tekee”.
Taivoitteitakin löytyy, esille nousee ammattimaisuus.
”Minulle on tärkeää, että joukkueen toiminnassa olisi tiettyä ammattimaisuutta. Kaikkeen en tietenkään pysty huoltajana vaikuttamaan, mutta haluan omalla panoksella tehdä asiat omassa roolissa niin hyvin kuin vain voin. Esimerkkinä vaikka nyt se, että huoltaja pesee pelaajien pelipaidat. Toki on vielä itsellänikin paljon opeteltavaa ja parannettavaa, mutta haluan pystyä sanomaan mahdollisimman pian olevani ”valmis” huoltaja. Tavoitteita pitää muutenkin asettaa, jotta motivaatio säilyy. Ei ole salaisuus, että joukkueenjohtajan pesti kiinnostaa, kun Sakke joskus 2024 lopettaa ;). Heh, ei vaan, tärkeintä on – oli johdossa kuka tahansa – että joukkue pyrkii yhdessä pitkäjänteisesti kohti parempaa menestystä, jotta touhu pysyisi mielekkäänä”.
Loppun vielä terveiset faneille.
”Oli positiivinen yllätys nähdä monet tutut naamat kauden alla pelatussa harjoituspelissä – ei siinä vielä mitään, mutta peli pelattiin Sipoossa! Toivottavasti SAPAn peleihin löytää tällä kaudella myös uudet joukkuettamme seuraavat alasarjafutiksen ystävät.”