Edustusjoukkueen valmentaja Tuomo Känsäkoski: ”Meillä oli hyvä mahdollisuus olla sarjan paras joukkue, sitä mahdollisuutta ei kuitenkaan käytetty”

  SAPAn edustusjoukkuetta neljättä vuotta päävalmentajana luotsannut Tuomo Känsäkoski ruotii nettisivutoimituksen haastattelussa joukkueen mennyttä kautta.

 
 Joukkue viettää syystaukoa ja on yhteenvedon aika.  Miten kausi kokonaisuutena
sujui, sijoitukseen (kahdeksas) ei varmaan voi olla tyytyväinen?

”Joo ei missään nimessä voi olla tyytyväinen. Kokonaisuudessaan aika mitäänsanomaton kausi. Jotenkin tuntui että peli ei missään vaiheessa lähtenyt rullaamaan toivotulla tavalla, mutta toisaalta joukkueesta löytyi kuitenkin helposti sen verran laatua, että putoaminenkaan ei missään vaiheessa ollut realistinen uhkakuva.”

Sanoit kauden lopussa, että joukkue oli omissa papereissasi ennen kauden 
alkua lohkon ennakkosuosikki numero 1. Oliko kommenttisi pelkkä heitto vai uskoitko
että SAPAlla oli potentiaalia tavoitella realistisesti lohkon kärkipaikkaa? 

”Nimenomaan potentiaalia oli. Tarkoitin lähinnä että mielestäni meillä oli hyvä mahdollisuus olla sarjan paras joukkue, sitä mahdollisuutta ei kuitenkaan käytetty.”

SAPA ei päässyt lentoon oikein missään vaiheessa ja pisin voittoputkikin jäi vain kolmen ottelun mittaiseksi. Vertailun vuoksi edellissesongilla SAPAlla oli kolmen tai neljän pelin voittoputkia neljä kappaletta. Myöskin nollapelejä kertyi viime kaudella peräti 9, mutta tänä vuonna joukkue piti maalinsa puhtaana ainoastaan neljä kertaa. Ja vielä yksi tilasto viime kaudelta, jolloin krunalaiset onnistuivat maalinteossa jokaisessa ottelussaan, kun nyt se jäi maaleitta 7 kertaa. Oletko löytänyt syitä miksi takapakkia tuli viime kauteen verrattuna näinkin paljon?

”Tietysti pelaajistossa tapahtui muutoksia, vaikkakaan en allekirjoita että meillä olisi ollut mitenkään heikompi joukkue paperilla mitä esimerkiksi viime kaudella oli. Suurimmat ongelmat meillä olivat kauden aikana sitoutumisessa ja epätasaisuudessa. Pelaajien treeniprosentit olivat selkeästi heikommat kuin viime vuonna, ja kun siihen lisätään muutaman aikaisemmilta kausilta tutun varman suorittajan loukkaantumiset jo alkukaudesta, niin vaikeaa oli. Vaikka kerran päästiinkiin kolmen ottelun voittoputkeen, niin oikeasti emme pelanneet missään vaiheessa edes kahta peräkkäistä peliä hyvin. Usein jopa yhden hyvän 90 minuuttisen pelaaminen oli vaikeaa.”

Junnupelaajia debytoi edustuksen riveissä sankoin joukoin ja nuorten pelaajien sisäänajo tulee olemaan varmasti tärkeimpiä teemoja ensi kaudellakin. Miten kommentoisit junnujen esiinmarssia?

”No siinäpä olikin se tämän kauden postiivisin anti, jokainen A-tai B-junnu joka meillä kauden aikana pelasi, täytti paikkansa erinomaisesti, usein he olivat jopa joukkueemme parhaimmistoa. Tietysti enemmän olisi heistäkin saatu irti jos olisimme tehneet tiiviimmin yhteistyötä juniorijoukkueiden  kanssa, mikä onkin yksi tärkeä kehityskohde tulevaisuutta ajatellen.”

Kärkijoukkueita vastaan SAPA pelasi erinomaisesti voittaen silloiset sarjakärjet peräti neljä kertaa. Se varmaan lämmitti myös mieltä?

”No joo, ainahan on kiva voittaa, ja kärkijoukkueiden kaataminen maistuu tietysti erityisen hyvältä. Ehkä yhteistä niille voitoille oli että silloin laadimme yksinkertaisen ja toimivan pelisuunnitelman, jota joukkue noudatti kurinalaisesti. Toisaalta se panee myös miettimään että kuinka pahasti tämä kausi muilta osin epäonnistui, kun heikompia joukkueita vastaan emme kyenneet samanlaiseen suoritukseen.”

Kehittyikö joukkueen peli kauden mittaan niin kuin oli tarkoitus?

”Ei, välillä pelasimme mielestäni jopa paremmin kuin edellisellä kaudella, mutta sitten taas seuraavassa pelissä, jopa seuraavalla jaksolla, saatoimme olla kentällä täysin vailla ajatusta ja mikä pahinta asennetta.”

Joukkueen maalikuninkuus irtosi vaatimattomasti 5 maalilla (Kalle Vanhatalo, Valtteri Frantsi ja Mikko Nieminen). Sillä oltaisiin oltu viime vuonna vasta kuudennella sijalla. SAPA teki muutenkin toiseksi vähiten maaleja lohkossa. Mistä joukkueen hyökkäyspelin tehottomuus mielestäsi johtui?

”Ennen kauden alkua sanoin, että viime kauden parhaiden maalintekijöiden poissaolo (Yassinen siirto ja Mikaelin loukkaantuminen) on pyrittävä paikkaamaan paremmalla joukkuepelillä. Tässä emme missään nimessä onnistuneet, ja pelaamalla rakennettujen maalipaikkojen luonti oli tänä vuonna todella hankalaa. Suurin syy tästä menee luonnollisesti valmennuksen piikkiin. Vaikka harjoittelimmekin maalintekoa ja eri murtautumismalleja mielestäni enemmän kuin viime vuonna, ei selkeää toimivaa pelillistä sapluuna oikein löytynyt.”

Millainen sarja oli muuten?

”Sarja jätti kokonaisuudessaan muutenkin aika mitäänsanomattoman kuvan,verrattuna vaikka viime kauteen. Vaikka tälläkin kaudella mukana oli sinänsä laadukkaita joukkueita, olivat hyvin organisoidut ja hyvää jalkapalooa pelaavat joukkueet vähissä. Eräs asia on kuitenkin sanottava, mikä jää usein vähemmällä huomiolle; Tuomaritoiminta oli kauden aikana erinomaista, meidän otteluihimme ei ainakaan sattunut yhtään mielestäni huonoa tuomaria. Jokainen vihellys ei tietenkään mennyt aina oikein, mutta pääsääntöisesti tuomarit olivat peleissä mukana hyvällä asenteella ja ansaitsevat kaudesta ehdottomasti kiitokset.”

Keitä pelaajista nostaisit joukkueesta erityisesti esille?

”En oikeastaan haluaisi nostaa ketään pelaajia erityisesti esille, tämä on kuitenkin joukkuelaji, mutta jos joitakin on mainittava, niin jo esille tulleet junnujen hyvät otteet, ja lisäksi Johnny (Stolpe) näytti sitoutumisellaan hyvää esimerkkiä muulle ryhmälle.”

Ilmoitit siirtyväsi valmentamaan toiseen seuraan, joten jatkosi SAPAn valmentajana on tällä hetkellä epävarmaa. Aiot sanomasi mukaan jatkaa SAPAssa kuitenkin vähintään pelaajana. Ensi kaudesta ei ole tällä hetkellä vielä varmuutta, mutta joka tapauksessa minkälaista aikaa nämä neljä vuotta SAPAn edustusjoukkueen päävalmentajana ovat olleet?

”Neljä vuotta ovat olleet opettavaista ja hauskaa aikaa. Olen saanut olla tekemisissä hienojen ihmisten kanssa, ja SAPA on toimintaympäristönä ollut erinomainen. Täytyy myöntää että tämän kauden loppuvaiheessa oli takki jo aika tyhjä. Mutta nyt kun kauden pettymystä on saanut sulatella tovin, niin mieli halajaa jo kovasti takaisin kentälle ja työnteon pariin, eli en missään nimessä ole jättämässä SAPAa, vaikka en päävalmentajana jatkaisikaan.”