Uutiset

  • Kaisaniemen puiston tulevaisuus esillä HBL:ssä

    Kaisaniemen puiston tulevaisuus esillä HBL:ssä

    Hufvudstadsbladetin Niclas Lönnqvist selvitti Helsingin kaupungin suunnitelmia Kaisaniemen puiston suhteen. SAPA:lla on erityinen suhde Kaisaniemeen, joka toimi vuosia SAPA:n kotikenttänä. HBL haastatteli artikkelia varten myös Rik Poppiusta SAPA:n johtokunnasta. Alla artikkeli kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä.

    Rappioitunut puisto odottaa kasvojenkohotusta

    Kaisaniemen puiston urheilukentillä on yli sadan vuoden aikana harrastettu monia urheilulajeja, mutta urheilukäytön tulevaisuus on vaakalaudalla, kun puisto muutaman vuoden kuluttua kunnostetaan.
    Kaisaniemen puistossa on vuosikymmeniä ollut kaksi jalkapallokenttää, pienempi puiston Kruunuhaan puioleisen sisäänkäynnin luona ja suurempi rautatieaseman lähellä. Suuremmalla hiekkakentällä on talvisin ollut luistelujää ja kesäisin konsertteja ja festivaaleja. Pienemmällä hiekkakentällä on jo vuosia ollut Kruunuhaan ja Kaisaniemen kunnostettavien koulujen ja päiväkotien väistötiloja. Kasvitieteellisen puutarhan eteläpuolella on kolme tenniskenttää, jotka suunnitelmien mukaan tullaan purkamaan jotta kasvitieteelliseen puutarhaan saadaan uusi sisäänkäynti.
    Jalkapalloseura SAPA käytti Kaisaniemen kenttiä pitkään, mutta Haapaniemen kentän tekonurmen valmistuttua toiminta siirtyi sinne.
    – Olemme miettineet, kuinka Kaisaniemen kenttiä voisi käyttää toiminnassamme, mutta konkreettisia suunnitelmia ei ole vielä. Olemme odottaneet mitkä ovat kaupungion suunnitelmat puiston suhteen. Kentän käyttöön jalkapalloiluun on kiinnostusta erityisesti talvisin, jos sinne saadaan tekonurmi, sanoo SAPA:n johtokunnan jäsen Rik Poppius.
    Puisto koetaan iltaisin turvattomaksi ja sen kaakkoiskulmassa Mikonkadun päässä harjoitetaan huumekauppaa. Poppius korostaa, että urheilutoiminta voisi tehdä puistosta turvallisemman.
    Helsingin  kaupungin liikuntaviraston ulkoliikunnasta vastaava osastopäällikkö Stefan Fröberg kertoo, että liikuntavirasto sai jo viisi vuotta sitten tiedon, etteivät Kaisaniemen urheilukentät enää tule olemaan liikuntaviraston hallinnassa. Tämän vuoksi huonoon kuntoon päässeitä pukukoppeja ei ole kunnostettu.
    – Meille kerrottiin, että hiekkakenttiä ei jatkossa vuokrata kuin tapahtumiin, mikä tuli meille täytenä yllätyksenä. On selvää, ettei puisto houkuttele jalkapallon pelaamiseen, jos siellä ei ole tekonurmikenttiä, sanoo Fröberg.
    Vuonna 1997 liikuntavirasto haki poikkeuslupaa tekonurmikentälle, tekojäälle, katsomolle ja huoltorakennukselle puistossa, mutta ympäristöministeriö eväsi luvan vedoten siihen, että Kaisaniemi on Helsingin vanhin julkinen puisto ja että puistossa ei ole koskaan ollut pysyviä urheilupaikkoja.
    Asemakaava 2011
    Vuonna 2011 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Kaisaniemen puistolle uuden asemakaavan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Rahoitus on puuttunut samalla kun Kasvitieteellinen puutarha on kunnostettu. Kaupunki on asettanut etusijalle uudet asuinalueet ja leikkipuistojen kunnostustyöt. Historialliset puistot ovat saaneet rappeutua. Risto Rautava (kok) on kaupunkisuunnitteluvaliokunnan varapuheenjohtaja ja asuu Kaisaniemen puistoa reunustavassa talossa. Hän ei tiedä puiston kunnostamisaikataulua tai sitä, milloin asia tulisi valiokunnan käsittelyyn.
    – Puisto on kaipaa todellista kasvojenkohotusta samoin kuin Kaisaniemenrantakin. Puistosta täytyy saada taas turvallinen ja näkisin siellä mielelläni esimerkiksi SAPA:n ja HIFK:in kaltaisten urheiluseurojen toimintaa, sanoo Rautava.
    Jussi Luomanen, joka on kaupunkisuunnitteluviraston kaupunkitilan ja maiseman suunnittelupäällikkö, kertoo että Kaisaniemen puiston tulevaisuutta ja mahdollisia käyttötapoja selvitetään parhaillaan, mutta pääpiirteittäin vuoden 2011 asemakaava määrittää puiston käyttöä.
    – Olemme kaupunkiympäristösektorilla tulkinneet tilannetta niin, että liikuntavirastolla ei ole kiinnostusta panostaa Kaisaniemen urheilukenttiin vaan panostukset on päätetty keskittää muihin kohteisiin Helsingin keskustassa. Asemakaavassa puistossa on tilaa pallokentälle, jossa voi pelata ja leikkiä, Luomanen sanoo.
    Kun koulujen väistötiloja ei enää tarvita, on tenniskenttien sijoittaminen niiden paikalle yksi mahdollinen vaihtoehto, mutta myös leikkipuiston rakentamista samalle paikalle harkitaan. Selvitys Kaisaniemen puiston tulevaisuudesta valmistuu keväällä ja esitellään lautakunnalle vuonna 2018.
    – Arvioin, että puiston kunnostus tulee maksamaan noin 12 miljoonaa ja voi alkaa vuonna 2020. Kunnostus on tarpeen. Helsingin yliopistossa, joka ylläpitää kasvitieteellistä puutarhaa, ollaan oltu pitkään tyytymättömiä siihen, ettei Kaisaniemen puiston korjaaminen ole edistynyt, Luomanen sanoo.
    – – – – – – – – – – –
    Kaisaniemen puisto
    Vilkasta keskustelua Kaisaniemen puistosta käytiin jo 2000-luvun alussa. Vuonna 2000 järjestettiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti saksalainen kilpailutyö. Ehdotuksen katsottiin olevan kuitenkin liian radikaali. Kaupunkisuunnitteluvirasto aloitti 2007 korjaussuunnittelun ja 2009 valittiin maisemasuunnittelutoimisto Hemgård kilpailutuksen tuloksena puiston suunnittelijaksi. Asemakaava vahvistettiin 2011 toimiston tekemän suunnitelman pohjalta.
  • Anelma Lahikainen valtakunnallisten taitokisojen kärjessä

    Anelma Lahikainen valtakunnallisten taitokisojen kärjessä

    Palloliiton valtakunnalliset taitokilpailut pidettiin Oulussa lauantaina 2.12. Helsingin piiriä ja SAPA:a kisoissa edusti E-11 -tyttöjen piirimestari Anelma Lahikainen / SAPA-06.

    Anelma oli aivan loppumetreille saakka kiinni hopeassa. Viimeisessä lajissa, puskussa, Anelman loistava kisavire katosi hetkeksi. Puskussa suoritukseen tuli paha ohari, joka pudotti Anelman loppusijoituksen kuudenneksi. Kirvelevä ensireaktio ehti onneksi vielä illan aikana lieventyä. Koko Suomen kuudes sija tuntuu jo ihan mukavalta!

    Verkkotoimitus onnittelee SAPA:n puolesta Anelmaa loistavasta suorituksesta. Voimme olla ylpeitä siitä, kuinka mahtavia junioreita meillä seurassa on!

  • Samuli Jokinen edustusjoukkueen uusi päävalmentaja

    Samuli Jokinen edustusjoukkueen uusi päävalmentaja

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Samuli Jokinen on SAPAn edustusjoukkueen uusi päävalmentaja.

    Samulilla, 33, on vankka kokemus SAPAn juniorivalmennuksesta, jonka hän aloitti jo vuonna 1999. Hän on käynyt läpi kaikki ikäluokat valmentaen viime kaudella SAPAn vuonna -10 syntyneitä junioreita. Samulilla on C-valmentajatutkinto. 

    Samuli on ollut aikoinaan SAPAn edustuksessa myös pelaajan roolissa lopettaen siellä kaudella 2006. Hän on pelannut krunalaisseuran miesten kaikissa kolmessa joukkueessa pelaten viime kaudella SAPAn kakkosjoukkueessa. Samuli pelaa tällä hetkellä SAPAn futsaljoukkueessa.

    ”Samuli on edustuksen entinen pelaaja, jolla on mittava valmennuskokemus junioripuolelta. Nämä olivat tärkeimpiä syitä, että hän oli meidän ykkösvaihtoehto uudeksi päävalmentajaksi kun Tuomo (Känsäkoski) ei ollut enää käytettävissä. Odotamme Samulilta paljon”, sanoo joukkueenjohtaja Sakari Nieminen.

    Samuli kertoo, että hän halusi tulla joukkueen peräsimeen erityisesti siksi, että haluaa edustusjoukkueen nousevan. ”SAPA on pelannut jo riittävän kauan Nelosessa ja on aika palata takaisin sarjaporrasta ylemmäs”, hän sanoo. ”Haluan, että me pelataan voittavaa jalkapalloa, ja pelaajat ymmärtävät entistä paremmin, mitä ja milloin kentällä tehdään. Lisäksi tarkoitus olisi nostaa meidän omia junnuja mukaan entistä paremmin, sillä taso heillä riittää hyvin. Viime kausi oli jo hyvä esimerkki, että pärjäävät mukana loistavasti”, Samuli päättää.

    Edustusjoukkue aloittaa varsinaisen pre-seasonin tammikuun alussa. Sitä ennen joukkue käy tämän vuoden puolella vielä parisen kertaa treenaamassa tiistaina Bolliksella. Uudet pelaajat ovat tervetulleita mukaan. Yhteydenotot joko valmentaja Samuli Jokiselle  050 520 3748 samuli.jokinen@sapa.fi tai joukkueenjohtaja Sakari Niemiselle 050 565 8566 sakari.nieminen@sapa.fi

  • Timo Erkkilä valittiin vuoden seuratoimijaksi

    Timo Erkkilä valittiin vuoden seuratoimijaksi

     ”Tuntuuhan se mukavalta, että joukkue ja tunnustuksesta päätellen ehkä joku muukin arvostaa”

    SAPA:n edustusjoukkueen huoltajana vuodesta 2013 toiminut Timo Erkkilä on vaatimaton mies. Viime viikon lauantaina hänet palkittiin SAPA:n Vuoden seuratoimijana 2017. Häntä oli kuitenkin vaikea maanitella haastatteluun: ”Vastahan minusta oli juttu puolitoista vuotta sitten, tämä tulee turhan nopeasti. Monet muutkin tekevät arvokasta työtä, eivätkä saa koskaan ansaitsemaansa huomiota.”

    No, onneksi Timo lopulta suostui haastatteluun, kun verkkotoimitus lupasi nostaa tasapuolisesti muitakin seuratyön sankareita.

    Oletko itse pelannut SAPA:ssa?
    ”Kyllä, vähän aikaa 11-12 vuotiaana. Silloin futiskipinä ei kestänyt kovin pitkään, mikä on jälkikäteen harmittanut. Olen kuitenkin iloinen, että vanhempani toivat minut SAPAan – muuten en olisi tässä nyt mukana.”

    Mitkä ovat huoltajan tärkeimmät tehtävät miesten edustusjoukkueessa?
    ”Treeneissä ensimmäisenä luonnollisesti pallojen ja vesipullojen täyttö, mutta mielestäni yleisesti se, että pelaajille ja valmentajille jäisi mahdollisimman vähän ylimääräistä. Treeneissä ei esimerkiksi palloja pelaajien tarvitse yleensä itse hakea, eikä valmentajien kerätä tötsejä harjoitteen päätteeksi. Näin aika voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi, ja muun muassa tämmöiset pienet asiat samalla helpottavat huomattavasti kaikkia. Eli ylipäätään sujuvoittaa toimintaa yrittämällä olla tapahtumissa jatkuvasti aktiivinen.”

    Mitkä ovat omat fiiliksesi menneestä kaudesta ja mikä oli paras hetki?
    ”Raskas kausihan se aina on, kun savottaa varsinkin pelien ympärillä on niin paljon. Mutta samalla pelit ovat tietenkin tämän homman suola, ja voitot silloisista sarjakärjistä oli kyllä asioita, joista sai menneellä kaudella parhaat fiilikset.”

    Onko sinulla jokin rituaali tai tietty rutiini, jonka toistat ennen edustusjoukkueen otteluja?
    ”En tiedä rituaalista, mutta pyrin olemaan paikalla viimeistään 1,5 tuntia ennen ottelun alkua, jotta saan pukukopissa pelipaidat ripustettua tyylikkäästi henkareihin ennen pelaajien saapumista aina kun sellainen mahdollisuus pelipaikalla on, ja melkein aina kyllä on.”

    Olet ollut edustusjoukkueen huoltajana nyt reilu neljä vuotta, vieläkö riittä virtaa?
    ”Vaikka niin kuin sanoin, toki on välillä rankkaa ja jopa ehkä pikkuisen stressaavaakin. Mutta kyllä tämä harrastus antaa paljon ja on mahtavaa saada olla tärkeä palanen itselle kaikista rakkainta seuraa. En voisi kuvitella lähteväni tästä mihinkään, intoa siis riittää ehdottomasti edelleen!”

    Pelaatko itsekin taas jalkapalloa tai harrastatko muuta urheilua?
    ”Futista en pelaa, mutta liikkuminen ja urheilu on toki jonkinlainen elämäntapa muutoin. Tenniksen peluu on muodostunut SAPA:n ohella toiseksi intohimoksi.”

    Mikä on raskainta ja mikä mukavinta edustusjoukkueen huoltajana? ”Ehkä raskaimpana pidän juuri ottelutapahtumia ja niihin valmistelua, usein vielä kiireellä. Pelipäivien illat voivat myös helposti venyä kaikkinensa 5 tuntisiksi. Mukavinta on olla yksinkertaisesti osa joukkuetta ja SAPA-perhettä. Tämä antaa lisäksi paljon sisältöä elämään. Tuntuuhan se mukavalta, että joukkue ja tunnustuksesta päätellen ehkä joku muukin arvostaa, se lämmittää mieltä. Mutta edelleen, aina on vielä parannettavaa ja opittavaa, josta on sitten hyvä kaivaa lisämotivaatiota tulevaan.”

    Mitä toivot ensi kaudelta?
    ”Eiköhän se ole jokavuotinen toive saada paljon lisää motivoituneita nuoria pelaajia joukkueeseen. Toivottavasti saadaan taas kilpailukykyinen joukkue, jolla olisi mahdollisuus taistella taas nousupaikoista. Ja totta kai on aina mukava nähdä peleissä pitkäaikaiset uskolliset fanit, jotka seuraavat SAPA:a vuodesta toiseen. Toivottavasti nähdään ensi kaudellakin ehkäpä uusienkin kannattajien lisäksi!”

Scroll Up