Tekijä: Rik

  • Kaisaniemen puiston tulevaisuus esillä HBL:ssä

    Kaisaniemen puiston tulevaisuus esillä HBL:ssä

    Hufvudstadsbladetin Niclas Lönnqvist selvitti Helsingin kaupungin suunnitelmia Kaisaniemen puiston suhteen. SAPA:lla on erityinen suhde Kaisaniemeen, joka toimi vuosia SAPA:n kotikenttänä. HBL haastatteli artikkelia varten myös Rik Poppiusta SAPA:n johtokunnasta. Alla artikkeli kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä.

    Rappioitunut puisto odottaa kasvojenkohotusta

    Kaisaniemen puiston urheilukentillä on yli sadan vuoden aikana harrastettu monia urheilulajeja, mutta urheilukäytön tulevaisuus on vaakalaudalla, kun puisto muutaman vuoden kuluttua kunnostetaan.
    Kaisaniemen puistossa on vuosikymmeniä ollut kaksi jalkapallokenttää, pienempi puiston Kruunuhaan puioleisen sisäänkäynnin luona ja suurempi rautatieaseman lähellä. Suuremmalla hiekkakentällä on talvisin ollut luistelujää ja kesäisin konsertteja ja festivaaleja. Pienemmällä hiekkakentällä on jo vuosia ollut Kruunuhaan ja Kaisaniemen kunnostettavien koulujen ja päiväkotien väistötiloja. Kasvitieteellisen puutarhan eteläpuolella on kolme tenniskenttää, jotka suunnitelmien mukaan tullaan purkamaan jotta kasvitieteelliseen puutarhaan saadaan uusi sisäänkäynti.
    Jalkapalloseura SAPA käytti Kaisaniemen kenttiä pitkään, mutta Haapaniemen kentän tekonurmen valmistuttua toiminta siirtyi sinne.
    – Olemme miettineet, kuinka Kaisaniemen kenttiä voisi käyttää toiminnassamme, mutta konkreettisia suunnitelmia ei ole vielä. Olemme odottaneet mitkä ovat kaupungion suunnitelmat puiston suhteen. Kentän käyttöön jalkapalloiluun on kiinnostusta erityisesti talvisin, jos sinne saadaan tekonurmi, sanoo SAPA:n johtokunnan jäsen Rik Poppius.
    Puisto koetaan iltaisin turvattomaksi ja sen kaakkoiskulmassa Mikonkadun päässä harjoitetaan huumekauppaa. Poppius korostaa, että urheilutoiminta voisi tehdä puistosta turvallisemman.
    Helsingin  kaupungin liikuntaviraston ulkoliikunnasta vastaava osastopäällikkö Stefan Fröberg kertoo, että liikuntavirasto sai jo viisi vuotta sitten tiedon, etteivät Kaisaniemen urheilukentät enää tule olemaan liikuntaviraston hallinnassa. Tämän vuoksi huonoon kuntoon päässeitä pukukoppeja ei ole kunnostettu.
    – Meille kerrottiin, että hiekkakenttiä ei jatkossa vuokrata kuin tapahtumiin, mikä tuli meille täytenä yllätyksenä. On selvää, ettei puisto houkuttele jalkapallon pelaamiseen, jos siellä ei ole tekonurmikenttiä, sanoo Fröberg.
    Vuonna 1997 liikuntavirasto haki poikkeuslupaa tekonurmikentälle, tekojäälle, katsomolle ja huoltorakennukselle puistossa, mutta ympäristöministeriö eväsi luvan vedoten siihen, että Kaisaniemi on Helsingin vanhin julkinen puisto ja että puistossa ei ole koskaan ollut pysyviä urheilupaikkoja.
    Asemakaava 2011
    Vuonna 2011 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Kaisaniemen puistolle uuden asemakaavan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Rahoitus on puuttunut samalla kun Kasvitieteellinen puutarha on kunnostettu. Kaupunki on asettanut etusijalle uudet asuinalueet ja leikkipuistojen kunnostustyöt. Historialliset puistot ovat saaneet rappeutua. Risto Rautava (kok) on kaupunkisuunnitteluvaliokunnan varapuheenjohtaja ja asuu Kaisaniemen puistoa reunustavassa talossa. Hän ei tiedä puiston kunnostamisaikataulua tai sitä, milloin asia tulisi valiokunnan käsittelyyn.
    – Puisto on kaipaa todellista kasvojenkohotusta samoin kuin Kaisaniemenrantakin. Puistosta täytyy saada taas turvallinen ja näkisin siellä mielelläni esimerkiksi SAPA:n ja HIFK:in kaltaisten urheiluseurojen toimintaa, sanoo Rautava.
    Jussi Luomanen, joka on kaupunkisuunnitteluviraston kaupunkitilan ja maiseman suunnittelupäällikkö, kertoo että Kaisaniemen puiston tulevaisuutta ja mahdollisia käyttötapoja selvitetään parhaillaan, mutta pääpiirteittäin vuoden 2011 asemakaava määrittää puiston käyttöä.
    – Olemme kaupunkiympäristösektorilla tulkinneet tilannetta niin, että liikuntavirastolla ei ole kiinnostusta panostaa Kaisaniemen urheilukenttiin vaan panostukset on päätetty keskittää muihin kohteisiin Helsingin keskustassa. Asemakaavassa puistossa on tilaa pallokentälle, jossa voi pelata ja leikkiä, Luomanen sanoo.
    Kun koulujen väistötiloja ei enää tarvita, on tenniskenttien sijoittaminen niiden paikalle yksi mahdollinen vaihtoehto, mutta myös leikkipuiston rakentamista samalle paikalle harkitaan. Selvitys Kaisaniemen puiston tulevaisuudesta valmistuu keväällä ja esitellään lautakunnalle vuonna 2018.
    – Arvioin, että puiston kunnostus tulee maksamaan noin 12 miljoonaa ja voi alkaa vuonna 2020. Kunnostus on tarpeen. Helsingin yliopistossa, joka ylläpitää kasvitieteellistä puutarhaa, ollaan oltu pitkään tyytymättömiä siihen, ettei Kaisaniemen puiston korjaaminen ole edistynyt, Luomanen sanoo.
    – – – – – – – – – – –
    Kaisaniemen puisto
    Vilkasta keskustelua Kaisaniemen puistosta käytiin jo 2000-luvun alussa. Vuonna 2000 järjestettiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti saksalainen kilpailutyö. Ehdotuksen katsottiin olevan kuitenkin liian radikaali. Kaupunkisuunnitteluvirasto aloitti 2007 korjaussuunnittelun ja 2009 valittiin maisemasuunnittelutoimisto Hemgård kilpailutuksen tuloksena puiston suunnittelijaksi. Asemakaava vahvistettiin 2011 toimiston tekemän suunnitelman pohjalta.
  • Anelma Lahikainen valtakunnallisten taitokisojen kärjessä

    Anelma Lahikainen valtakunnallisten taitokisojen kärjessä

    Palloliiton valtakunnalliset taitokilpailut pidettiin Oulussa lauantaina 2.12. Helsingin piiriä ja SAPA:a kisoissa edusti E-11 -tyttöjen piirimestari Anelma Lahikainen / SAPA-06.

    Anelma oli aivan loppumetreille saakka kiinni hopeassa. Viimeisessä lajissa, puskussa, Anelman loistava kisavire katosi hetkeksi. Puskussa suoritukseen tuli paha ohari, joka pudotti Anelman loppusijoituksen kuudenneksi. Kirvelevä ensireaktio ehti onneksi vielä illan aikana lieventyä. Koko Suomen kuudes sija tuntuu jo ihan mukavalta!

    Verkkotoimitus onnittelee SAPA:n puolesta Anelmaa loistavasta suorituksesta. Voimme olla ylpeitä siitä, kuinka mahtavia junioreita meillä seurassa on!

  • Varapuheenjohtaja Keni Simola: ”Eniten on yllättänyt se, kuinka innostuneesti ja myönteisesti kehitystyöhömme on suhtauduttu”

    Varapuheenjohtaja Keni Simola: ”Eniten on yllättänyt se, kuinka innostuneesti ja myönteisesti kehitystyöhömme on suhtauduttu”

    Esittelyvuorossa SAPA:n varapuheenjohtaja Keni Simola.

    Keni, missä vaikutat SAPA:n lisäksi?
    ”Kehitämme ja autamme HundrED.org:ssa Suomen ja maailman kouluja sekä tunnistamalla hienoja, toimivia koulutusinnovaatioita että jakamalla niitä opettajien ja koulujen käytettäviksi ja hyödynnettäviksi. Vastaan kumppanuuksista eri maissa ja olen aktiivisesti mukana organisaation strategian kehittämisessä ja sen toteuttamisessa. Lisäksi minulla SAPA:n lisäksi luottamustoimia muutamien yhtiöiden hallituksissa.”

    Pelaavatko lapsesi SAPA:ssa? Kauanko olet ollut SAPA:ssa mukana?
    ”Poika (Puuma) pelaa innokkaasti neljättä vuotta 06-joukkueessa ja tyttö (Kookos) pelaa 10-jengissä. Itse olen ollut mukana toiminnassa reilut kolme vuotta sekä 06-joukkueen huoltajana, valmentajien tuuraajana ja nyt joukkueenjohtajana. Viimeisen vuoden olen ollut lisäksi SAPA:n johtokunnassa seuran varapuheenjohtajana.”

    Mikä on oma futistaustasi?
    ”Pelasin aktiivisesti kilpatasolla koko nuoruuteni — kovimmillaan MYPAssa B-junioreiden SM-sarjaa. Sen jälkeen aikuisiällä harrastelin kymmenen vuotta lähinnä kolmos- ja nelosdivareita mm. Gnistanin paidassa. Jalat (ja kunto) eivät enää kestä, mutta olen luvannut koko nollakutosjengille jäätelöt, heti kun joku pomputtelee päällä enemmän. :)”

    Mitkä ovat mielestäsi SAPA:n vahvuudet?
    ”Ehdottomasti paikallisuus. SAPA on hieno seura keskellä Helsinkiä, jolla on kaiken lisäksi fantastinen oma kenttä. Meillä on seurassa paljon mahtavia ja innokkaita junioreita, aktiivisia vanhempia ja sitoutuneita, pyyteetöntä työtä tekeviä joukkueiden taustahenkilöitä sekä tietenkin laadukkaita valmentajia.”

    Olet ollut noin vuoden SAPA:n johtokunnassa. Missä on onnistuttu?
    ”Monessa asiassa on saatu jo mitattavia positiivisia tuloksia aikaiseksi. Keväällä tehty jäsenkysely antoi hyvää ja tärkeää suuntaa mihin SAPA:n jäsenet ovat tyytyväisiä ja mitä osa-alueita kannattaa jatkossa ennen kaikkea kehittää. Monessa asiassa on saatu jo mitattavia positiivisia tuloksia aikaiseksi.”

    ”Heti keväällä päivitimme yhdessä aktiivisten seuratoimijoiden kanssa SAPA:n strategiaa. Jäsenkyselyllä saadun palautteen perusteella olemme tänä vuonna esimerkiksi uudistaneet liikuntakerhoja ja panostaneet paljon seuran viestinnän kehittämiseen. Muun muassa sosiaalisen median hyödyntämiseen on panostettu paljon ja saamamme positiivisen palautteen perusteella tässä on onnistuttu hienosti. On mahtavaa lukea monipuolisesti eri joukkueiden otteluista ja katsella hienoa kuvia matseista!”

    ”Seuran taloutta on onnistuttu aktiivisilla toimilla parantamaan merkittävästi jo lyhyessä ajassa. Saimme lisäksi merkittävän lahjoituksen, jolla pystymme entistä paremmin tukemaan myös taloudellisesti haastavissa tilanteissa olevia innokkaita sapalaisia.”

    ”Olemme johtokunnassa tänä vuonna luoneet alkutahdit työlle, jonka keskeisenä tavoitteena on jäsenmäärän ja ennen kaikkea junioripelaajamäärien kasvattaminen ja pelaajavirran suunnan kääntäminen positiiviseksi. Työtä on paljon, mutta toiminnan kehitys on hyvässä vauhdissa.”

    Onko tullut yllätyksiä vastaan?
    ”Ehkä eniten on yllättänyt se, kuinka innostuneesti ja myönteisesti vuosi sitten käynnistämäämme kehitystyöhön on pääsääntöisesti suhtauduttu. Lukuisat jäsenet, vanhat seuratoimijat ja lasten vanhemmat ovat tulleet kertomaan, kuinka hienoa on, että arvostettua ja perinteikästä seuraamme viedään raikkaalla otteella ja aktiivisilla toimilla eteenpäin – vanhat hyväksi havaitut käytännöt ja kokemukset huomioiden.”

    Mitä haluat vielä saavuttaa SAPA:ssa / mihin suuntaan SAPA:a pitäisi kehittää?
    ”Haluaisin nähdä SAPAn avoimena ja iloisena seurana, joka tarjoaa hienoja harrastusmahdollisuuksia ja futiselämyksiä jokaiselle oman tasonsa ja aktiivisuusasteensa mukaisesti.”

    ”Useiden vuosien ajan haasteena on ollut joukkueiden kokojen merkittävä pieneneminen pelaajien lähestyessä yläasteikää. Tämä on johtanut siihen, että valitettavasti seurastamme puuttuu tällä hetkellä jopa kokonaisia juniori-ikäluokkia. Kattavalle harrastajapohjalle täytyy luoda kestävä pohja jo liikuntakerhoissa, josta rakennetaan lapsille luonteva polku seuraavassa vaiheessa nuorimpiin juniorijoukkueisiin. Kun pystymme toteuttamaan tämän laadukkaasti, paikallisesti ja iloisesti, niin meillä on erinomainen mahdollisuus jäsenmäärien kasvattamiseen suurempien seurojen puristuksessa.”

    ”Olisikin mahtavaa nähdä jo 50-vuotisjuhlavuonna 2020, että SAPA:ssa olisi joukkueita jokaisessa ikäluokassa aina pienimmistä junioreista aikuisjoukkueisiin!”

    Osaatko arvioida, kuinka paljon johtokunnassa työskentely on vienyt aikaasi?
    ”Vapaaehtoistyötä tehdään rakkaudesta lajiin, eikä tunteja tule laskettua. Arvioisin varsinaiseen suoraan johtokuntatyöskentelyyn käytetyn tuntimäärän liikkuvan muutamissa sadoissa tunneissa. Niin kuin kaikessa, tärkeämpää kuin määrä tai tunnit on luonnollisesti se, mitä tehdään, miten tehdään ja mitä saadaan aikaiseksi.”

    ”Eniten aikaa tietenkin saa käyttää kaikista hauskimpaan, eli matsien seuraamiseen ja kannustamiseen kentän laidalla. Se on samalla sekä kaikista tärkeintä taustatyötä että seuran jäsenten yhdessä aikaansaaman hienon työn huipennus. Tänä vuonna olen käynyt katsomassa noin 120 SAPA:n eri joukkueiden ottelua.”

  • Laadukasta jalkapalloa järkevään hintaan

    Laadukasta jalkapalloa järkevään hintaan

    Suomen suurin toisella kotimaisella ilmestyvä sanomalehti Hufvudstadsbladet julkaisi 10.11.2017 artikkelin, jossa vertailtiin juniorijalkapalloharrastuksen kustannuksia ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä alueilla Suomessa. Jutussa väitettiin, että jalkapallon harrastaminen Helsingissä maksaisi vuonna 2007 syntyneelle junioripelaajalle 3000 euroa vuodessa. SAPA:ssa harrastus ei tietenkään ole näin kallista, joten lähetimme lehteen oman vastineemme, joka julkaistiin 17.10.2017.

    Alla vastineemme suomeksi käännettynä.

    Harhaanjohtavaa tietoa kustannuksista

    Hienoa, että HBL tuo esiin juniorijalkapalloa ja sen kustannuksia ruotsinkielisessä Suomessa. Valitettavasti Svenska Presstjänst oli artikkelissaan ottanut vertailuun mukaan vain kaksi jalkapalloseuraa pääkaupunkiseudulta, mikä ei anna oikeaa kuvaa juniorijalkapallon kustannuksista. Pelkästään Helsingissä on noin 130 jalkapalloseuraa ja koko pääkaupunkiseudulla lähes 200 jalkapalloseuraa.
    Itse tunnen parhaiten kustannustason SAPA ry:ssä, jonka pelaajista suurin osa on kotoisin Helsingin kantakaupungin kaupunginosista, kuten Kruununhaka, Katajanokka, Kallio ja Kalasatama. SAPA-07 -joukkueessa (poikajoukkue, jossa pelaa myös tyttöjä) vuosikustannus on 745 euroa, jolla saa kolme harjoituskertaa viikossa (3 x 1,5 h). Harjoitustuntia kohden kustannus on n. 3,20 euroa)
    Harjoittelun lisäksi vuosimaksulla katetaan piirisarjapelitoiminta kahdella tasolla läpi vuoden, kuusi turnausta ja merkittävä määrä harjoitusotteluita. Motinoituneimmat pelaajat osallistuvat myös talvikauden aikana taitokouluun (lisäkustannus 80 euroa) ja voivat lisäksi halutessaan ilman lisäkustannuksia osallistua lisäharjoituksiin ja peleihin vanhempien ikäluokkien kanssa.
    Jalkapallotreenit pidetään pääsääntöisesti SAPA:n kotikentällä, Haapaniemen kentällä (Kallio / Sörnäinen), joka on 2014 rakennettu tekonurmikenttä. Kenttää jaetaan toisen jalkapalloseuran, Ponnistuksen kanssa. Oma jalkapallokenttä tuo seuralle hieman lisäkustannuksia, mutta on elinehto jalkapalloseuratoiminnalle Helsingin kantakaupungissa, koska Helsingin kaupunki ei pysty tarjoamaan riittävästi harjoituspaikkoja.
    SAPA:n visiona on olla kasvattajaseura, millä tarkoitamme korkealaatuista jalkapallotoimintaa lähellä kotia. Kustannukset pyritään pitämään kohtuullisella tasolla pyrkien samalla takaamaan kaikille joukkueillemme hyvin toimiva taustaorganisaatio.
    Monista muista jalkapalloseuroista eroten meillä vanhemmat eivät toimi valmentajina, vaan kaikki valmentajamme saavat valmennuksesta korvauksen ja heiltä edellytetään valmentajan koulutusta. Valmentajien houkuttelussa emme pysty kilpailemaan rahalla, mutta voimme sen sijaan tarjota hyvän kehittymisympäristön – samalla tavalla kuin pelaajillamme on erinomaiset mahdollisuudet saavuttaa oma huippunsa.
    Pelaajiemme tavoitetaso vaihtelee, osa on tyytyväisiä hyvään ja hauskaan urheiluharrastukseen – ja osan unelmana on tulla jalkapalloammattilaiseksi. Haluamme tarjota kaikille pelaajillemme mahdollisuuden jatkaa jalkapalloharrastustaan hintaan, jolla kaikilla on varaa. Suurin toiveemme on, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori löytäisi urheilun ilon ja voisi nauttia siitä läpi elämän.
    Rik Poppius
    SAPA-07, joukkueenjohtaja
    SAPA:n johtokunnan jäsen
Scroll Up