Edellisenä kesänä joukkueet SAPA-00 ja -01 olivat tehneet onnistuneen turnausmatkan Kemiössä järjestettävään Gräsplans cup -nimiseen turnaukseen. Turnaus järjestetään aina vuosittain elokuun alussa. Turnaus on sopivaan ajankohtaan, lomat ovat ohi ja sarjapelit alkamassa – hyvä lähtölaukaus syksyn toiminnalle. Tärkeä syy turnaukseen lähtemiselle oli myös, että edellisvuonna SAPA -00 oli jäänyt katkerasti hopeamitaleille. Hopeaa lähdettiin siis kirkastamaan. Turnauksen valmennuspuolesta vastasivat Aku, Timo, Samuli ja Markus ja huollosta Leena ja Jani.
Elokuun ensimmäinen perjantai koitti, tapasimme Senaatintorilla, joka oli sovittu lähtöpaikaksi. Hyppäsimme tilausbussiin ja lähdimme huristelemaan kohti Kemiön saarta. Majoituspaikkamme oli tuttu ja hyväksi todettu Sisu-talo, joka sijaitsee mäen päällä aivan kenttien vieressä.
Saavuttuamme perille etenimme sovitun mukaan. Kaikille riitti puuhaa. Jokainen etsi itselleen sopivan nukkumapaikan ja sen jälkeen pelaajat vaihtoivat treenikamat ylleen ja suuntasivat iltatreeneihin. Huoltajien tehtäväksi jäi tietenkin illan muonitus. Kauppalistan kanssa lähdettiin hakemaan iltapalaa isolle junnulaumalle ja mukana matkaaville aikuisille. Lista oli pitkä ja kaikkea piti olla paljon; leipää, jogurttia, mehua, kinkkua, juustoa, kurkkua … Ihme, että tuo määrä mahtui autoon. Iltapala piti saada esille ennen kuin pelaajat saapuivat treeneistä. Pelaajien saavuttua alkoi suihkurumba, sen jälkeen evästä nassuun ja illan päätti liikuntasalissa elokuva, joka heijastettiin salin seinälle. Elokuvan katsomisesta meinasi tulla ongelma, kun piuha tietokoneen ja tykin väliltä oli jäänyt Stadiin. Onneksi kemiöläiset olivat huippuystävällisiä ja saimme järjestäjiltä piuhan lainaksi. Akut ladattiin nukkumalla kunnon yöunet.
Aamu valkeni ja päivästä oli tulossa lämmin tai pikemminkin kuuma. Aamulenkille lähdettiin kohti ruokalaa, jonne oli matkaa reilu kilometri ja se piristi kummasti. Sitten alkoivat pelit: SAPA-00 aloitti voittamalla EIF:n kahdella maalilla, maalintekijöinä uudet tulokkaat Karim ja Aksu. Hyvin kulki peli ekassa matsissa. Iltapäivällä vastaan asettui Inter Sinimusta, aikamoista vääntöä oli. Peli päättyi tasalukemiin, mutta nyt huomasi, että ennen turnausta oli lomailtu. Pelikunto alkoi hieman pettää – pieniä ja suurempia vaivoja esiintyi yhdellä jos toisellakin pelaajalla.
Joukkue menossa kentälle kohtaamaan ekan vastustajan (kuvateksti)
Huoltajan kiireet alkoivat ekan pelin jälkeen. Tästä eteenpäin, tuntia ennen pelejä jonotettiin teippaukseen tai muihin toimenpiteisiin. Hikoilun aiheuttamia hiertymiä ja rakkoja, reisi-, nivus- ja kantapäävaivoja… onneksi huoltolaukku oli pakattu täyteen ja kaikista selvittiin. Oli kylmää eri muodoissaan; kerta- ja geelipakkauksissa, voiteena ja spraynä, Dexalia, glukoosi -tabletteja, särkylääkearsenaali, urheiluteippiä… Näillä kaikilla oli kova menekki.
Ekan päivän jälkeen tilanne oli ihan jees. Voitto ja tasapeli ensimmäiseltä päivältä oli ok saldo, mutta jatkossa kaikki ottelut olisi voitettava. Sunnuntaiaamuna vastaan asettuisi paikallinen joukkue KSF United. Pelit alkoivat sunnuntaina todella aikaisin, ja jälleen saimme erikoispalvelua. Järjestäjä lupasi meille aamupalatarpeet Sisu-taloon ja tällä järjestelyllä saimme nautittua aamiaisen juuri optimaaliseen aikaan. Taas oli kuuma päivä tulossa ja jännitystäkin alkoi olla ilmassa, moni pelaaja epäili kuntoaan ja paikat kipeytyivät. Toki kaikilla oli mielessä, pystyykö pelissä antamaan kaikkensa ja pelaamaan täysillä. Aamun pelistä tuli voitto: turnausisäntä KSF kaatui lukemin 3-1 ja maaleista vastasi hattutempullaan topparina pelannut Asla.
Jännitys vain tiivistyi iltapäivää kohden. Edessä vika lohkopeli ja vastassa turkulainen TPK. Jännitys näkyi pelaajissa ja huoltajaakin alkoi todenteolla jännittää. Muutama pelaaja olisi jopa jäänyt mieluummin vaihtopenkille. Peli oli tasaista, mutta Me olimme parempia. Ottelun ainokaisen ampui Jon ja 1-0-voitolla finaalipaikka krunalaisille. Finaalivastustajaksi selviytyi KaaPo eli Kaarinan Pojat. Tasaisen alun jälkeen ote siirtyi pikku hiljaa sapalaisille. Ensimmäisen puoliajan lopulla KaaPon puolustaja pelasi palloa kädellään rangaistusalueen sisällä: pallo pilkulle ja Asla tykittää 1-0:aan. Toisella puoliajalla Jon viimeistelee upealla yksilösuorituksella loppulukemiksi 2-0 ja juhlat voivat alkaa.
Joukkue palkintojen jaon jälkeen, nyt kelpaa hymyillä! (kuvateksti)
Finaalin jälkeen oli hieno fiilis. Palkintojenjaon jälkeen Sisu-talossa odotti pizzat jotka upposivat kyllä hyvin. Edessä olisi enää kotimatka kultajuhlien kera. Jokainen pelaaja oli antanut kaikkensa tässä turnauksessa. Ihan mahtava turnausreissu oli ollut. Bussi täynnä väsyneitä pelaajia hillitsi kuitenkin juhlintaa ja iso osa joukosta nukkuikin bussissa. Saavuttuamme Senaatintorille vastassa oli iso joukko iloisia vanhempia. Maalivahtimme Nipan isä oli vastassa kukkien kera.
Haluan sanoa kaikille taustahenkilöille, että huoltajan homma on mukavaa ja antoisaa. Tämä oli reissu, joka jäi mieleen, reissu joka loi hyviä muistoja pitkäksi aikaa. Mukavat muistot auttavat huoltajaa jaksamaan pitkä talven yli ja odottamaan seuraavaa kesää ja vähintäänkin yhtä hyviä reissuja.
Turnauksessa mukana ollut SAPA-00 huollosta vastannut Leena.